Tutkimus: tekoälytaide heijastaa ja voimistaa yhteiskunnan vinoumia ja talouden logiikkaa

Tekoälyn tekemä ja avustama taide ei Collinsin mukaan synny tyhjiössä, vaan peilaa ihmisten valintoja, valtasuhteita ja taloudellisia rakenteita – ja voi samalla vahvistaa niitä. AI & SOCIETY -lehdessä julkaistu artikkeli tarkastelee, miten generatiivinen tekoäly kytkeytyy nykyiseen taiteelliseen tuotantoon ja sisällöntuotantoon sekä siihen, millaisia kiistoja se paljastaa luovuudesta ja tekijyydestä. Amber Coen Collins lähestyy aihetta intersektionaalisen feministisen viitekehyksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekoälyä tarkastellaan teknologian lisäksi sosiaalisena järjestelmänä: ketkä näkyvät aineistoissa, ketkä jäävät ulkopuolelle ja miten olemassa olevat sukupuoleen, talouteen ja kulttuuriin liittyvät hierarkiat voivat siirtyä tekoälyn tuottamiin kuviin ja tarinoihin. Artikkeli nojaa ajatukseen “garbage in, garbage out” – jos tekoäly opetetaan vinoutuneella tai ongelmallisella aineistolla, tuloksetkin toistavat ja voivat voimistaa samoja vinoumia. Collins käy läpi esimerkkejä tekoälytaiteen yhteistyöprojekteista, kuten teokset ‘What I Saw Before the Darkness’ ja ‘Théâtre D’opéra Spatial’, ja käyttää tapaustutkimuksia taidekilpailuihin liittyvistä kiistoista. Aineistoa täydentävät alan ammattilaisten haastattelut sekä kokeelliset vertailut. Collinsin keskeinen viesti on, että generatiivinen tekoäly tekee näkyväksi jännitteitä luovuuden, tekijyyden, työn ja representaation ympärillä. Kun tekoälyä aletaan käyttää yhä laajemmin sisällön tuottamiseen, nämä kysymykset eivät hänen mukaansa ole vain taidekentän sisäisiä, vaan liittyvät laajemmin siihen, millaista kulttuuria ja kenen näkökulmasta teknologia tuottaa. Lähde: Garbage in, garbage out? How the monster of AI art reflects human fault, bias, and capitalism in contemporary culture, AI & SOCIETY.