Opiskelijoiden erilaiset tavat käyttää tekoälyapuria näkyvät esseiden kirjoittamisessa

Generatiiviseen tekoälyyn perustuva kirjoitusavustaja ei ole opiskelijoille vain yksi väline, vaan sitä käytetään hyvin eri tavoin – ja näillä tavoilla voi olla yhteys esseen laatuun. Tästä antaa viitteitä tuore arXiv-palveluun tallennettu tutkimus, jossa kehitettiin korkeakouluopiskelijoille suunnattu tekoälyavustaja argumentatiivisen esseen kirjoittamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti vuorovaikutuksen dynamiikkaa: mitä opiskelijat pyytävät tekoälyltä eri vaiheissa kirjoitusprosessia ja miten käyttö etenee kahden tunnin kirjoitussession aikana. Aineistona oli 32 perustutkinto-opiskelijan yhteensä 1 282 lokitiedostoa, joista kävi ilmi jokainen opiskelijan ja avustajan välinen vuorovaikutusaskel. Analyysissa käytettiin kahta data-analyysin menetelmää. Niin sanottu peräkkäisten kaavojen louhinta (sequential pattern mining) etsi toistuvia toimintaketjuja, ja k-means-klusterointi ryhmitteli samanlaiset käyttötavat yhteen. Näin muodostui kaksi erilaista opiskelijaryhmää tekoälyn käytön perusteella. Ensimmäinen ryhmä hyödynsi tekoälyavustajaa erityisesti esseen rungon suunnitteluun ja rakenteen hiomiseen. Toisen ryhmän toiminta erottui tästä, ja opiskelijat käyttivät avustajaa selvästi eri tavoin, vaikka tarkempi kuvaus painotuksista jää tiivistelmässä avoimeksi. Tutkimus tarkasteli myös, miten nämä erilaiset käyttökuviot suhteutuivat esseiden laatuun. Tutkimus tuo esiin, että pedagogisesti suunniteltu tekoälyavustaja ei ole pelkkä tekstigeneraattori, vaan sen rooli kirjoittamisessa riippuu siitä, miten opiskelija sen kanssa toimii. Ymmärtämällä erilaisia käyttötapoja voidaan jatkossa suunnitella tekoälytyökaluja, jotka tukevat paremmin sekä kirjoitusprosessia että kirjoitustaidon kehittymistä. Lähde: Examining Student Interactions with a Pedagogical AI-Assistant for Essay Writing and their Impact on Students Writing Quality, ArXiv (AI).