Kuinka Rautalampi voi pelastua?

Hyvä kysymys, johon ei ole helppoa vastausta. Tai helppo vastaus on väkiluvun nostaminen. Suunta on ollut vuosikymmeniä väärä. Eikä tulevaisuuskaan näytä välttämättä valoisalta, jos ennusteita on uskominen. Valtiovarainministeriö ennusti vuonna 2012, että Rautalammin väkiluku putoaa vuoteen 2035 mennessä jopa 5 000 asukkaalla. Tämä tarkoittaisi, että väkiluku olisi pakkasen puolella 1 500 asukkaan verran. Niin negatiivisiin kuntalaisiin en ole kuitenkaan koskaan törmännyt. Vakavasti puhuen ennuste osoittaa sen, että Rautalammin kokoiset paikkakunnat ovat ennusteissa yleensä virhemarginaalin sisällä poukkoilevia tilastovirheitä, joiden ennustekykyyn tulee suhtautua samalla vakavuudella kuin vaikkapa Arto Paasilinnan veijariromaaneihin. Tosin Paasilinnan veijariromaanit ovat merkittävästi ennustekykyisempiä.

Väestönkehitys on ollut käytännössä poikkeuksetta laskeva, jos tarkastelemme kunnan väkilukua:

Väkiluku, siis kunnassa vakituisesti asuvien ihmisten määrä ei välttämättä kuitenkaan kerro sitä, minkä verran kunnassa on tosiasiallisesti ihmisiä. Paikkakunnallamme on nykyisin mökkejä enemmän kuin vakituisia asuntoja. Verrataanpa kesämökkimäärien kehittymistä samalta ajanjaksolta kuin äsken väkiluvun kehittymisen kohdalla.

Kesämökkejä on samassa ajassa tullut lähestulkoon yhtä paljon kuin kunnasta on muuttanut ihmisiä. Mökkiläisten vaikutus näkyy siinä, että palvelut eivät ole kadonneet väkiluvun tavoin. Rautalammilla monen kaupallisen palvelun pyörittäminen kannattaa paremmin kuin tämän kokoisella paikkakunnalla muuten pitäisi. Eikä kylä vaikuta vuosien aikana hiljentyneen yhtä kovasti kuin asukasluvun muutos antaa olettaa.

Kunnalle verokertymän puolesta tämä on tietysti haastavaa. Voimme toki toivoa, että kaksoiskuntalaisuus sallittaisiin vihdoin lain tasolla, mikä esimerkiksi Rautalammin tapauksessa vaikuttaisi merkittävästi verotuloihin. Sille ei kuitenkaan kuntana voi tehdä juuri mitään. Paras tapa olisikin tällä hetkellä pyrkiä saamaan edes osa mökin omistajista muuttamaan kotikuntansa vakituisesti Rautalammille. Tässä on valtava potentiaali, joka riittäisi yksistään kääntämään muuttotappion muuttovoitoksi.

Vapaa-ajan asukkaiden houkutteleminen vakituisiksi asukkaiksi vaatii kuitenkin kunnalta joitakin toimenpiteitä, kuten esimerkiksi seuraavia:

  • Mökin pitää olla helposti muutettavissa vakituiseksi asunnoksi. Siihen tarvittaisiin yksinkertaisia ohjeistuksia. Voisiko vapaa-ajan asukkaille lähettää esimerkiksi kirjeen, jossa kerrotaan kohta kohdalta prosessista?
  • Mökkiläiset tulee huomioida kunnan päätöksenteossa jo nyt. On tärkeää viestiä, että mökkiläiset ovat samanarvoisia kuin asukkaat, ja heidät otettaisiin mielellään myös vakituisiksi asukkaiksi.
  • Verotus ei saa olla liian korkea, sillä veron määrä voi pitää hyvätuloiset säästösyistä muualla (lisäksi efektiivinen veroaste on Rautalammilla matala)


Parempi tulevaisuus etätyön avulla?

Menneestä ei voi päätellä tulevaa. Koronaviruspandemia on muuttanut radikaalisti työnteon kulttuuria. Etätyö otti hetkessä harppauksia, joihin ilman virusta olisi kulunut vuosikymmen tai toinenkin. Mahdollisuudet asua Rautalammilla ja tehdä tietotyötä lähikaupunkeihin tai vaikkapa toiselle puolelle maailmaa ovat kasvaneet merkittävästi.

Miksi jotkut alueet menestyvät paremmin kuin toiset? Ensiksi olisi syytä tarkastella sitä, kuinka asuinalueet yleensäkin kehittyvät. Aikaisemmin teollisuus sai paikkakunnat kasvamaan, mutta nykyään esimerkiksi kaupunginosien kehittymistrendiin vaikuttaa globaalisti luovan luokan liikehdintä. Luova luokka pitää sisällään luovien alojen työntekijöitä, tietotyöntekijöitä ja muita suunnannäyttäjiä. On osoitettu (mm. Castells, Bourdieu) että tällaiset edelläkävijät todellakin vaikuttavat vahvasti siihen, mitkä alueet lähtevät kehittymään. Yksinkertaistetusti ensimmäisenä liikkuvat luovan työn tekijät, jotka rakentavat alueestaan omanlaisensa. Kulttuuri ja omaleimaisuus ovat tärkeässä asemassa. Hiljalleen trendikäs alue alkaa kiinnostaa asuinpaikkana keskiluokkaa ja perheitä. Aikaisemmin vähäarvoisen alueen arvo nousee, jolloin se alkaa kehittyä hyvinvoivaksi ja tärkeäksi alueeksi.

Vaikka teoriaa käytetään yleensä kuvaamaan kaupunginosien kehittymistä, sopii sama malli myös maaseudulle. Tästäkin on lukuisia esimerkkejä, sanotaan vaikkapa Balin Canggu yhtenä esimerkkinä, sillä se on diginomadien eli paikkariippumatonta etätyötä tekevän elämäntavan harjoittajien ykköskohde vuodesta toiseen. Balilla on toki upeita aaltoja, mutta upea on myös meidän kansallispuistokuntamme. Rautalammilla on kaikki mahdollisuudet kansainvälisestikin kiinnostavalle nosteelle.

Rautalammille pitäisi siis toisin sanoen rakentaa mahdollisimman hyvät puitteet, jotta luova luokka voi kokea olevansa täällä kotonaan. Se ei välttämättä tarkoita suuria taloudellisia ponnistuksia, vaan herkkyyttä huomata tarpeet. Rautalampi on vahva kulttuuripitäjä, joten meillä on äärimmäisen hyvät mahdollisuudet rakentaa paikkakunnastamme kiinnostava. Tai itseasiassa Rautalampi on jo sitä. Viimeisen vuoden aikana olen keskustellut lukuisien ihmisten kanssa, jotka ovat päätyneet kuntaamme juuri omaleimaisen meiningin perässä.

Yksi suurimpia etätyön haasteita on työyhteisön puuttuminen. Se meinasi ajaa minutkin pois Rautalammilta. Etätyö onnistuu yhteyksien puolesta, mutta välillä olisi hyvä jakaa ajatuksia muiden ihmisten kanssa. Tai hörpätä yhdessä kuppi kahvia työn lomassa. 

Kunnan olisi hyvä olla mukana rakentamassa kohtaamismahdollisuuksia etätyöntekijöille. Ei yksin, mutta tällainen toiminta tulisi nähdä etätyön mahdollistajana. Onhan kunta rakentanut teollisuudelle kalliita halleja, joten esimerkiksi kirjaston kivijalan tarjoaminen etätyöntekijöille olisi kustannuksiltaan vain murto-osa siihen verrattuna. Liiketoimintaa yhteisöllisestä työtilasta on kunnassamme haastavaa tehdä, mutta sellaiseen laitetut panostukset saadaan moninkertaisesti takaisin verotuloina. Ideaalitilanteessa toki voisimme rakentaa jotain omalaatuista niin upeaan maisemaan, että se houkuttelisi etätyöntekijöitä maailmanlaajuisesti. Meillä olisi siihen loistavat puitteet. Mutta jätetään se seuraavaan vaiheeseen.

Erilaisiin kulttuurihankkeisiin kannattaa myös panostaa, sillä ne jos jotkin houkuttelevat ihmisiä paikkakunnallemme. Eikä aina tarvitse panostaa rahaa. Rakensimme esimerkiksi pari vuotta sitten paikallisten taiteilijoiden kanssa Lux Rautalampi -valotaidetapahtuman Pestuumarkkinoiden yhteyteen. Helsingissä vastaavan tapahtuman hinta olisi ollut vähintään kymppitonneissa, mutta meidän budjettimme oli 60 euroa. Tähän auttoi se, että kunta tarjosi vähiä resurssejaan avuksemme. Saimme lainaan koulun juhlasalin videotykkiä ja lisäksi kulttuurikooridaattorilta saimme pientä järjestelyapua, kaapeleita ja markkinointiapua. Rahaa ei kulunut, mutta tapahtumasta tehtiin todella upea.

Katso tästä videokooste tapahtumastamme:


Kuinka potentiaaliset uudet asukkaat tavoitetaan?

Uusien asukkaiden hankkiminen ei tapahdu perinteisellä kuntamarkkinoinnilla ja mainostoimistojen hinnakkailla kampanjoilla. Rautalammilla on ostettu kahdesti brändinrakentamista isolla rahalla. Toisella kertaa päädyttiin violettiin väriin ja hankalasti hyödynnettävään R-logoon, toisella kerralla pierevään tikku-ukkoon. Epäonnistumista kuvastaa tekemäni yhdistelmä (muista, olen taiteen maisteri ?) näistä kahdesta brändikampanjasta:

No photo description available.

Kuntamarkkinointia ei kannattaisi tehdä mainostoimistojen tai edes kuntapoliitikkojen suunnitelmien voimin. Jo edellä mainitsemani tapahtumat ja kulttuuripalvelut tuovat paikkakunnallemme kiinnostuneita ihmisiä. Kansallispuisto tekee myös kuntamarkkinointia puolestamme. Esimerkiksi tontteja kannattaisi markkinoida näiden luonnollisten tilaisuuksien yhteydessä. Konkreettisesti vaikkapa kansallispuistosta poislähtiessä olisi hyvä olla vastassa suuri taulu, jossa kerrotaan kuntamme järvitonteista. Hyvien kokemusten jälkeen ihmiset ovat vastaanottavaisimmillaan. He saattavat pohtia, että voisiko elämä olla arkenakin yhtä mukavaa, kuin se oli hetki sitten kansallispuistossa retkeillessä.

Tärkein voimavara markkinoinnissa ovat kuitenkin kuntalaiset ja kesäasukkaat. Heidän ideoitaan kannattaa kuunnella mainostoimistoja mieluummin. Lisäksi heillä on jo valmiiksi suora yhteys potentiaalisiin muuttajiin, sillä monen kotona tai mökillä vierailee varsinkin kesän aikana useita tuttavia, jotka saattavat jossain vaiheessa ihastella, että olisipa mukava asua tällaisessa ympäristössä. Voisiko kunta esimerkiksi tarjota apua tuttavien houkuttelua muuttajiksi. Yhtenä ideana voisi olla kunnan kuntalaisille ja heidän tuttavilleen kustantama ruokailu jossain paikkakunnamme upeista kesäravintoloista, jonka yhteydessä tonttitarjontaa esiteltäisiin. Tällaiset pienimuotoiset muuttomarkkinointitoimet saavuttaisivat kohderyhmän paljon täsmällisemmin kuin vaikkapa epämääräiset sosiaalisen median kampanjat.


..

Tässä oli muutamia ideoita Rautalammin pelastamiseksi. Voit äänestää minua kuntavaaleissa numerolla 56, mutta vaikka jättäisit äänestämättä, enkä pääsisi valtuustoon, ei näiden ideoiden toteutuskelpoisuus siitä huonone.